Evankeliumi 20. helmikuuta 2021 paavi Franciscuksen kommentilla

PÄIVÄN LUKEMINEN Profeetta Jesajan kirjan luvusta 58,9: 14b-XNUMX Näin sanoo Herra:
"Jos poistat sorron keskeltäsi,
sormen osoittaminen ja jumalaton puhuminen,
jos avaat sydämesi nälkäisille,
jos tyydytät ahdistuneita,
sitten valosi loistaa pimeydessä,
sinun pimeytesi on kuin keskipäivä.
Herra ohjaa sinua aina,
hän tyydyttää sinut kuivalla maalla,
se virkistää luustasi;
sinä olet kuin kasteltu puutarha
ja jousena
jonka vedet eivät kuivu.
Kansasi rakentaa muinaiset rauniot,
sinä rakennat uudelleen menneiden sukupolvien perustan.
He kutsuvat sinut rikkomusten korjaajaksi,
ja asutettavien katujen kunnostaja.
Jos pidät jalkasi rikkomatta sapattia,
tekemästä liiketoimintaa pyhänä päivänä,
jos soitat lauantai-iloksi
ja kunnioitettava pyhänä päivänä Herralle,
jos kunnioitat häntä olematta lähtemättä,
tehdä liiketoimintaa ja neuvotella,
silloin löydät iloa Herrasta.
Minä nostan sinut maan korkeuksiin,
Annan sinun maistella isäsi Jaakobin perintöä,
koska Herran suu on puhunut. "

Päivän evankeliumi Luukkaan 5,27: 32-XNUMX: n mukaisesta evankeliumista. Jeesus näki tuolloin veroviranomaisella istuvan Levi-nimisen veronkantajan ja sanoi hänelle: "Seuraa minua!" Ja hän jätti kaiken, nousi ylös ja seurasi häntä.
Sitten Levi valmisti hänelle suuren juhla-asunnon talossaan.
Siellä oli suuri joukko veronkantajia ja muita ihmisiä, jotka olivat heidän kanssaan pöydässä.
Fariseukset ja heidän kirjanoppineet napisivat ja sanoivat opetuslapsilleen: "Kuinka syöt ja juot veronkantajien ja syntisten kanssa?"
Jeesus vastasi heille: «Terveet eivät tarvitse lääkäriä, vaan sairaat; En tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät ».

PYHÄN ISÄN SANAT
Soittamalla Matteukselle Jeesus osoittaa syntisille, että hän ei katso heidän menneisyyttään, heidän sosiaalista tilannettaan, ulkoisia konventioita, vaan avaa heille uuden tulevaisuuden. Kuulin kerran kauniin sanan: "Ei ole pyhää ilman menneisyyttä ja ei ole syntistä ilman tulevaisuutta". Riittää, että vastaat kutsuun nöyrällä ja vilpittömällä sydämellä. Kirkko ei ole täydellisten, vaan matkalla olevien opetuslasten yhteisö, joka seuraa Herraa, koska tunnistaa itsensä syntisinä ja tarvitsevansa hänen anteeksiantoaan. Siksi kristillinen elämä on nöyryyden koulu, joka avaa meidät armolle. (Yleisö, 13. huhtikuuta 2016)