Kaikkeuden kuninkaan Jeesuksen Kristuksen juhlallisuus sunnuntaina 22. marraskuuta 2020

Hyvä juhla Jeesuksen Kristuksen, maailmankaikkeuden kuninkaan! Tämä on kirkon vuoden viimeinen sunnuntai, mikä tarkoittaa, että keskitymme tuleviin lopullisiin ja loistaviin asioihin! Se tarkoittaa myös, että ensi sunnuntai on jo adventin ensimmäinen sunnuntai.

Kun sanomme, että Jeesus on kuningas, tarkoitamme muutamia asioita. Ensinnäkin hän on pastorimme. Paimenena Hän haluaa johtaa meitä henkilökohtaisesti kuten rakastava isä. Hän haluaa tulla elämäämme henkilökohtaisesti, läheisesti ja huolellisesti, koskaan asettamatta itseään, mutta aina tarjoten itseään oppaakseen. Tämän vaikeus on, että meidän on erittäin helppo hylätä tällainen rojaltimaksu. Kuninkaana Jeesus haluaa ohjata elämämme kaikkia puolia ja ohjata meitä kaikessa. Hän haluaa tulla sielumme ehdottomaksi hallitsijaksi ja hallitsijaksi. Hän haluaa meidän menevän Hänen luokseen kaikesta huolimatta ja aina riippuvaiseksi hänestä, mutta hän ei aseta meille tällaista rojaltia. Meidän on hyväksyttävä se vapaasti ja varauksetta. Jeesus hallitsee elämäämme vain, jos antautumme vapaasti. Kun näin tapahtuu, Hänen valtakuntansa alkaa kuitenkin vakiintua meissä!

Lisäksi Jeesus haluaa, että Hänen valtakuntansa alkaa vakiintua maailmaamme. Tämä tapahtuu ennen kaikkea silloin, kun meistä tulee Hänen lampaita ja sitten meistä tulee Hänen työkaluja, jotka auttavat kääntämään maailman. Kuninkaana Hän kutsuu meitä kuitenkin myös luomaan kuninkaansa varmistamalla, että Hänen totuuttaan ja lakiaan kunnioitetaan kansalaisyhteiskunnassa. Kristuksen auktoriteetti kuninkaana antaa meille auktoriteetin ja velvollisuuden kristittyinä tehdä kaikkemme kansalaisten epäoikeudenmukaisuuden torjumiseksi ja kunnioituksen luomiseksi jokaiselle ihmiselle. Kaikki siviililaki saa lopulta vallan Kristukselta vain siksi, että hän on ainoa universaali kuningas.

Mutta monet eivät tunnista häntä kuninkaana, niin entä heistä? Pitäisikö meidän "asettaa" Jumalan laki niille, jotka eivät usko? Vastaus on sekä kyllä ​​että ei. Ensinnäkin on joitain asioita, joita emme voi määrätä. Emme esimerkiksi voi pakottaa ihmisiä menemään missiin joka sunnuntai. Tämä estäisi vapautta antaa tämä kallis lahja. Tiedämme, että Jeesus vaatii sitä meiltä sielumme vuoksi, mutta sitä ei ole vielä omaksuttu vapaasti. On kuitenkin joitain asioita, jotka meidän on "pakotettava" toisille. Syntymättömien, köyhien ja haavoittuvien suojelu on "määrättävä". Omatunnonvapaus on kirjoitettava lakeihimme. Myös vapautta harjoittaa uskoamme (uskonnonvapautta) avoimesti missä tahansa laitoksessa on myös "pantava täytäntöön". Ja monia muita asioita voimme luetella täällä. Tärkeää on korostaa, että kaiken lopussa Jeesus palaa maan päälle koko kirkkaudessaan ja perustaa sitten pysyvän ja loputtoman valtakuntansa. Tuolloin kaikki ihmiset näkevät Jumalan sellaisena kuin hän on. Ja hänen laistaan ​​tulee yksi "siviililain" kanssa. Jokainen polvi taipuu suuren kuninkaan eteen ja kaikki tietävät totuuden. Sillä hetkellä hallitsee todellinen oikeudenmukaisuus ja kaikki paha korjataan. Mikä upea päivä tulee olemaan!

Pohdi tänään syleilysi Kristusta kuninkaana. Hallitseeko se todella elämääsi kaikin tavoin? Annatko hänen hallita täysin elämääsi? Kun tämä tehdään vapaasti ja täydellisesti, Jumalan valtakunta vakiintuu elämääsi. Anna hänen hallita niin, että voit kääntyä ja muiden kautta tuntea hänet kaikkien Herrana!

Herra, sinä olet maailmankaikkeuden suvereeni kuningas. Sinä olet kaikkien Herra. Tule hallitsemaan elämässäni ja tee sielustani pyhä asuinpaikka. Herra, tule muokkaamaan maailmamme ja tekemään siitä todellisen rauhan ja oikeuden paikka. Tule valtakuntasi! Jeesus, minä uskon sinuun.