Miksi kristityt palvovat sunnuntaisin?

Monet kristityt ja ei-kristityt ihmettelivät, miksi ja milloin päätettiin, että sunnuntai varataan vain Kristukselle sapatin tai viikon seitsemännen päivän sijasta. Loppujen lopuksi, raamatullisina aikoina juutalaisten tapa oli ja on edelleen nykyään tarkkailla sapatin päivää. Näemme, miksi useimmat kristilliset kirkot eivät enää noudata yhtä lauantaa, ja yritämme vastata kysymykseen "Miksi kristityt palvovat sunnuntaina?"

Lauantai-palvonta
Apostolien tekojen kirjassa on monia viitteitä varhaiskristisen kirkon ja sapatin (lauantai) tapaamisesta rukoilla ja tutkia pyhiä kirjoituksia. Tässä muutama esimerkki:

Apostolien teot 13: 13-14
Paolo ja hänen kumppaninsa ... Lauantaina he menivät synagogaan palvelemaan.
(NLT)

Apostolien teot 16:13
Lauantaisin menimme vähän pois kaupungista joen rannalle, missä ajattelimme ihmisten tapaavan rukoilla ...
(NLT)

Apostolien teot 17: 2
Paavalin tapaan, hän meni synagogaan ja käytti pyhiä kirjoituksia miettiäkseen ihmisiä kolmena sapattina peräkkäin.
(NLT)

Sunnuntain palvonta
Jotkut kristityt kuitenkin uskovat, että varhainen kirkko aloitti kokouksen sunnuntaina heti sen jälkeen, kun Kristus nousi kuolleista Herran ylösnousemuksen kunniaksi, joka tapahtui sunnuntaina tai viikon ensimmäisenä päivänä. Tässä jakeessa Paavali kehottaa kirkkoja tapaamaan viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntaina) tarjoamaan:

1 Kor. 16: 1-2
Nyt kokoontumisessa Jumalan kansalle: tee mitä sanoin Galatian kirkoille. Jokaisen viikon ensimmäisenä päivänä jokaisen teistä tulisi varata tulojen mukainen rahasumma säästääksesi sitä, jotta saapuessani minua ei tarvitse nostaa rahaa.
(NIV)

Ja kun Paavali tapasi troalaisia ​​uskovia palvoakseen ja juhlimaan ehtoollista, he kokoontuivat viikon ensimmäisenä päivänä:

Apostolien teot 20: 7
Viikon ensimmäisenä päivänä kokoontuimme murtamaan leipä. Paavali puhui ihmisille ja koska hän aikoi lähteä seuraavana päivänä, hän jatkoi puhetta keskiyöhön asti.
(NIV)

Vaikka jotkut uskovat, että siirtyminen lauantaista sunnuntaihin alkoi heti ylösnousemuksen jälkeen, toiset näkevät muutoksen asteittaisena etenemisenä historian läpi.

Nykyään monet kristilliset perinteet uskovat, että sunnuntai on kristillisen sapatin päivä. He perustavat tämän käsityksen jakeisiin, kuten Mark. 2: 27-28 ja Luuk. 6: 5, joissa Jeesus väittää olevansa myös "sapatin herra", mikä tarkoittaa, että hänellä on voima muuttaa sapatti toisena päivänä. Kristittyjen ryhmien, jotka liittyvät lauantaina sunnuntaina, mielestä Herran käsky ei ollut nimenomaan seitsemäs päivä, vaan yksi päivä seitsemästä arkipäivästä. Vaihtamalla sapatin sunnuntaina (mitä monet kutsuvat "Herran päiväksi") tai päivänä, jolloin Herra nousee ylös, he kokevat, että se edustaa symbolisesti Kristuksen hyväksymistä Messiana sekä hänen kasvavaa siunaustaan ​​ja lunastustaan ​​juutalaisissa kaikkialla. maailma .

Muut perinteet, kuten seitsemännen päivän adventistit, seuraavat edelleen lauantaina. Koska sapatin kunnioittaminen oli osa alkuperäisiä kymmentä Jumalan antamaa käskyä, he uskovat sen olevan pysyvä ja sitova käsky, jota ei pitäisi muuttaa.

Mielenkiintoista on, että Apostolien teot 2:46 kertoo meille, että Jerusalemin kirkko kokoontui alusta alkaen päivittäin temppelin tuomioistuimissa ja kokoontuivat murtamaan leipää yksityiskoteissa.

Joten ehkä parempi kysymys voisi olla: Onko kristityillä velvollisuus noudattaa nimettyä sapatin päivää? Uskon, että saamme selvän vastauksen tähän kysymykseen Uudessa testamentissa. Katsotaanpa mitä Raamattu sanoo.

Henkilökohtainen vapaus
Nämä jakeet Roomalaisessa kirjassa 14 viittaavat siihen, että pyhien päivien noudattamisessa on henkilökohtainen vapaus:

Roomalaisille 14: 5 - 6
Samoin jotkut ajattelevat, että yksi päivä on pyöreämpi kuin toinen päivä, kun taas toiset ajattelevat, että jokainen päivä on sama. Jokaisen teidän tulee olla täysin vakuuttunut siitä, että valitsemasi päivä on hyväksyttävä. Ne, jotka palvovat Herraa erityisenä päivänä, tekevät sen kunnioittaakseen häntä. Ne, jotka syövät mitä tahansa ruokaa, tekevät sen Herran kunniaksi, koska kiittävät Jumalaa ennen syömistä. Ja ne, jotka kieltäytyvät syömästä tiettyjä ruokia, haluavat myös miellyttää Herraa ja kiittää Jumalaa.
(NLT)

Kolosialaisten kirjassa 2 kristittyjä käsketään olemaan tuomitsematta tai sallimasta ketään tuomariksi sapatinpäivinä:

Kolosialaiset 2: 16-17
Siksi älä anna kenenkään arvioida sinua sen perusteella, mitä syöt tai juot tai suhteessa uskonnolliseen lomaan, uudenkuun juhliin tai sapatin päivään. Nämä ovat varjo asioita, joita oli tarkoitus tapahtua; todellisuus kuitenkin löytyy Kristuksesta.
(NIV)

Ja Gal. 4: ssä Paavali on huolissaan, koska kristityt palaavat orjina "erityisten" päivien laillisiin havaintoihin:

Galatians 4: 8-10
Joten nyt kun tunnet Jumalan (tai pitäisikö minun sanoa, että nyt Jumala tuntee sinut), miksi haluat palata takaisin ja tulla tämän maailman heikkojen ja hyödytöntä henkisten periaatteiden orjaksi? Yrität saada armo Jumalan kanssa tarkkailemalla tiettyjä päiviä tai kuukausia tai vuodenaikoja tai vuosia.
(NLT)

Näihin jakeisiin perustuen näen tämän sapattikysymyksen samankaltaisen kuin kymmenykset. Kristuksen seuraajina meillä ei enää ole legalistista velvoitetta, koska lain vaatimukset on täytetty Jeesuksessa Kristuksessa. Kaikki mitä meillä on ja joka päivä elämme, kuuluu Herralle. Ainakin ja niin pitkälle kuin pystymme, annamme Jumalalle onnellisina tuloidemme ensimmäisen kymmenesosan tai yhden kymmenesosan, koska tiedämme, että kaikki, mitä meillä on, kuuluu hänelle. Eikä minkään pakkovelvollisuuden vuoksi, mutta mielellämme, mielellään, panemme yhden päivän joka viikko kunnioittamaan Jumalaa, koska jokainen päivä todella kuuluu hänelle!

Viimeinkin, kuten Roomalaisten kirja 14: n mukaan opetetaan, meidän pitäisi olla "täysin vakuuttuneita" siitä, että mikä tahansa päivä valitsemme, on oikea päivä varata palvontapäivänä. Ja kuten Colossians 2 varoittaa, meidän ei pitäisi tuomita tai antaa kenenkään arvioida meitä valinnastamme.