Pohdi tänään ympärilläsi olevien todellisia tarpeita

"Tule yksin autioon paikkaan ja levätä hetkeksi." Markus 6:34

Kaksitoista oli juuri palannut menemästä maaseudulle saarnaamaan evankeliumia. He olivat väsyneitä. Myötätunnossaan Jeesus kutsuu heidät tulemaan hänen kanssaan lepäämään vähän. Sitten he nousevat veneeseen saavuttaakseen autio paikan. Mutta kun ihmiset oppivat tästä, he kiiruhtaa jalkaisin paikkaan, jonne heidän veneensä oli menossa. Joten kun vene saapuu, joukko odottaa heitä.

Jeesus ei tietenkään suuttu. Hän ei salli itsensä lannistua ihmisten kiihkeästä halusta olla Hänen ja Kaksitoista. Sen sijaan evankeliumi kertoo, että kun Jeesus näki heidät, "hänen sydämensä liikutti sääliä" ja hän alkoi opettaa heille monia asioita.

Kun olemme palvelleet muita hyvin, elämässämme on ymmärrettävää halua lepoa. Jeesus halusi sitä myös itselleen ja apostoleilleen. Mutta ainoa asia, jonka Jeesus antoi "keskeyttää" levonsa, oli ihmisten selkeä halu olla Hänen kanssaan ja saada ravintoa Hänen saarnaamisestaan. Tästä Herramme esimerkistä on paljon opittavaa.

Esimerkiksi on monta kertaa, jolloin vanhempi saattaa haluta olla jonkin aikaa yksin, mutta kuitenkin syntyy perheongelmia, jotka vaativat heidän huomiota. Papeilla ja uskonnollisilla saattaa olla myös odottamattomia tehtäviä, jotka johtuvat heidän palveluksestaan, mikä saattaa aluksi näyttää häiritsevän heidän suunnitelmiaan. Sama voidaan sanoa kaikista ammatista tai elämäntilanteista. Saatamme ajatella tarvitsevamme yhtä asiaa, mutta sitten päivystys kutsuu ja havaitsemme, että meitä tarvitaan eri tavalla.

Avain Kristuksen apostolisen lähetystyön jakamiseen, olkoon se perheidemme, kirkkomme, yhteisömme tai ystäviemme kannalta, on olla valmis ja halukas olemaan antelias aikamme ja energiamme suhteen. On totta, että toisinaan varovaisuus sanelee lepotarpeen, mutta toisinaan kutsu hyväntekeväisyyteen korvaa sen, minkä koemme lailliseksi tarpeeksi lepäämiseen ja rentoutumiseen. Ja kun meiltä vaaditaan todellista rakkautta, huomaamme aina, että Herramme antaa meille tarvittavan armon, jotta voimme olla anteliaita ajastamme kohtaan. Se on usein noina hetkinä, jolloin Herramme päättää käyttää meitä tavalla, joka todella muuttuu muille.

Pohdi tänään ympärilläsi olevien todellisia tarpeita. Onko olemassa ihmisiä, jotka hyötyisivät suuresti ajastasi ja huomiosi tänään? Onko muilla tarpeita, jotka vaativat sinua muuttamaan suunnitelmiasi ja antamaan itsesi vaikealla tavalla? Älä epäröi antaa antelias itsesi muille. Tämä hyväntekeväisyyden muoto ei todellakaan muutu vain niille, joita palvelemme, se on usein yksi rauhallisimmista ja kunnostavimmista toiminnoista, joita voimme tehdä myös itsellemme.

Antelias Herrani, sinä olet antanut itsellesi varauksen. Ihmiset tulivat luoksesi tarvitsevansa, etkä epäröinyt palvella heitä rakkaudesta. Anna minulle sydän, joka jäljittelee anteliaisuuttasi, ja auta minua aina sanomaan ”kyllä” hyväntekeväisyyteen, johon minut kutsutaan. Saanen oppia kokemaan suurta iloa palvellessani muita, etenkin suunnitelluissa ja odottamattomissa elämänolosuhteissa. Jeesus, minä uskon sinuun.