San Bruno, päivän pyhimys 6. lokakuuta

(noin 1030 - 6. lokakuuta 1101)

San Brunon historia
Tällä pyhällä on kunnia perustaa uskonnollinen järjestys, jota, kuten sanotaan, ei koskaan tarvinnut uudistaa, koska se ei koskaan muuttunut. Epäilemättä sekä perustaja että jäsenet hylkäävät tällaisen kiitoksen, mutta se on osoitus pyhän voimakkaasta rakkaudesta katumukselliseen elämään yksinäisyydessä.

Bruno syntyi Kölnissä, Saksassa, hänestä tuli kuuluisa opettaja Reimsissä ja hänet nimitettiin arkkihiippakunnan kansleriksi 45-vuotiaana. Hän tuki paavi Gregory VII: tä hänen taistelussaan papiston rappeutumista vastaan ​​ja osallistui skandaalisen arkkipiispansa Manassesin poistamiseen. Bruno kärsi kotinsa potkimisesta kipujensa vuoksi.

Hän unelmoi elää yksinäisyydessä ja rukouksessa ja vakuutti muutamia ystäviä liittymään eremitaattiin. Jonkin ajan kuluttua paikka tuntui sopimattomalta, ja ystävänsä välityksellä hänelle annettiin pala maata, josta tulisi kuuluisa perustamisestaan ​​"peruskirjassa", josta sana karthauilaiset on peräisin. Ilmasto, aavikko, vuoristoinen maasto ja pääsy taattu hiljaisuus, köyhyys ja pienet määrät.

Bruno ja hänen ystävänsä rakensivat oratorion pienillä yksisoluisilla etäisyyksillä toisistaan. He tapasivat päivittäin Matinsin ja Vespersin puolesta ja viettivät loppuajan yksinäisyydessä syömällä yhdessä vain suurilla juhlilla. Heidän päätehtävänsä oli kopioida käsikirjoituksia.

Kuultuaan Brunon pyhyydestä, paavi pyysi hänen apua Roomassa. Kun paavin täytyi paeta Roomasta, Bruno veti jälleen paalut ja kieltäytyessään piispasta vietti viimeiset vuodet Calabrian autiomaassa.

Brunoa ei koskaan virallisesti kanonisoitu, koska karthauilaiset vastustivat kaikkia julkisuuden mahdollisuuksia. Paavi Klemens X jatkoi juhlaansa koko kirkkoon vuonna 1674.

heijastus
Jos mietiskelevästä elämästä on aina tietynlainen huolestuttava kysymys, on vielä enemmän hämmennystä karthusiolaisten elämän äärimmäisen katumuksellisesta yhteisöllisen elämän ja erakon yhdistelmästä. Heijastakaamme Brunon pyrkimyksiä pyhyyteen ja ykseyteen Jumalan kanssa.