Ota selvää, miksi pääsiäisen päivämäärä muuttuu joka vuosi

Oletko koskaan miettinyt, miksi pääsiäissunnuntai voi olla välillä 22. maaliskuuta - 25. huhtikuuta? Ja miksi itämaiset ortodoksiset kirkot juhlivat pääsiäistä yleensä eri päivänä kuin länsimaiset kirkot? Nämä ovat hyviä kysymyksiä ja vastauksia, jotka vaativat selitystä.

Miksi pääsiäinen muuttuu joka vuosi?
Varhaisen kirkon historian ajoista lähtien pääsiäisen tarkan päivämäärän määrittämisestä on keskusteltu jatkuvasti. Ensinnäkin Kristuksen seuraajat ovat laiminlyöneet Jeesuksen ylösnousemuksen tarkan päivämäärän kirjaamisen, ja siitä lähtien asia on tullut entistä monimutkaisemmaksi.

Yksinkertainen selitys
Asian ytimessä on yksinkertainen selitys. Pääsiäinen on mobiilifestivaali. Varhaiset uskovat Vähä-Aasian kirkossa halusivat pitää pääsiäisiin liittyvät pääsiäisen pääsiäiset. Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus tapahtui pääsiäisen jälkeen, joten seuraajat halusivat pääsiäisen viettävän aina pääsiäisen jälkeen. Ja koska juutalaisten lomakalenteri perustuu aurinko- ja kuunsykliin, festivaalin jokainen päivä on liikkuva, päivämäärät muuttuvat vuodesta toiseen.

Kuun vaikutus pääsiäiseen
Ennen vuotta 325 jKr sunnuntai vietettiin sunnuntaina heti ensimmäisen täysikuun jälkeen kevään (kevään) päiväntasauksen jälkeen. Nizzan neuvostossa vuonna 325 jKr länsikirkko päätti perustaa standardoidun järjestelmän pääsiäisen päivämäärän määrittämiseksi.

Nykyään länsikristillisyydessä pääsiäistä vietetään aina sunnuntaina, joka seuraa välittömästi vuoden pääsiäisen täysikuun päivämäärää. Pääsiäisen täysikuun päivämäärä määritetään historiallisissa taulukoissa. Pääsiäisen päivämäärä ei enää vastaa suoraan kuuntapahtumia. Koska tähtitieteilijät pystyivät lähentämään kaikkien täysikuukausien päivämääriä tulevina vuosina, länsikirkko käytti näitä laskelmia laatimaan kirkon päivämäärätaulun täysikuulle. Nämä päivämäärät määrittävät pyhät päivät kirkon kalenterissa.

Taulukko täysikuun kirkollisten päivämäärien määrittämiseksi perustettiin pysyvästi, vaikka sitä oli hiukan muutettu alkuperäisestä muodostaan, ja sitä on sittemmin käytetty pääsiäisen päivämäärän määrittämiseen. Siksi kirkollisten taulukoiden mukaan pääsiäisen täysikuu on ensimmäinen täyspäiväisen kirkon päivämäärä 1583. maaliskuuta (joka oli kevätpäiväntasauksen päivämäärä vuonna 20 jKr.) Jälkeen. Siksi länsikristillisyydessä pääsiäistä juhlitaan aina sunnuntaina, joka seuraa välittömästi pääsiäiskuuta.

Pääsiäisen täysikuu voi vaihdella jopa kahteen päivään todellisesta täysikuupäivästä, päivämäärien ollessa 21. maaliskuuta - 18. huhtikuuta. Seurauksena on, että pääsiäisen päivämäärät voivat vaihdella länsikristillisyydessä 22. maaliskuuta - 25. huhtikuuta.

Itäiset ja länsiset pääsiäisen päivämäärät
Historiallisesti länsimaiset kirkot käyttivät gregoriaanista kalenteria laskeakseen pääsiäisen päivämäärän ja itäosapostoliset kirkot käyttivät juliaanista kalenteria. Tämä oli osittain syy siihen, miksi päivämäärät olivat harvoin samat.

Pääsiäinen ja siihen liittyvät vapaapäivät eivät kuulu kiinteään päivään gregoriaanisessa tai juliaanisessa kalenterissa, joten ne ovat matkapäiviä. Päivämäärät perustuvat kuitenkin kuukautiskalenteriin, joka on hyvin samanlainen kuin juutalaisten kalenteri.

Vaikka jotkut itämaiset ortodoksiset kirkot pitävät pääsiäisen päivämäärää paitsi Nizzan ensimmäisen oikumeenisen neuvoston aikana vuonna 325 jKr käytetyn Julian-kalenterin perusteella, ne käyttävät myös tähtitieteellistä ja todellista täysikuuta ja nykyistä kevään päiväntasaavaa, jota seurataan pitkin Jerusalemin meridiaani. Tämä monimutkaistaa kysymystä, joka johtuu Julian-kalenterin epätarkkuudesta, ja vuodesta 13 jKr alkaen kertyneitä 325 päivää ja tarkoittaa sitä, että pääsiäisenä pysyäkseen alun perin vahvistetun kevään päiväntasaajan (325 jKr) mukaisina Ortodoksista ei voida juhlia ennen 3. huhtikuuta (nykyinen gregoriaaninen kalenteri), joka oli 21. maaliskuuta jKr

325.

Lisäksi Itä-ortodoksinen kirkko on Nicaean ensimmäisen oikumeenisen neuvoston vahvistaman säännön mukaisesti noudattanut perinteitä, että pääsiäisen on aina oltava juutalaisten pääsiäisen jälkeen, koska Kristuksen ylösnousemus tapahtui pääsiäisen juhlinnan jälkeen.

Lopulta ortodoksinen kirkko löysi vaihtoehdon pääsiäisen laskemiselle gregoriaanisen kalenterin ja juutalaisten pääsiäisen perusteella ja kehitti 19-vuotisen jakson vastakohtana lännen kirkon 84-vuotiselle jaksolle.