Evankeliumi, 7. joulukuuta 2018

Jesajan kirja 29,17-24.
Tietysti vähän kauemmin ja Libanon muuttuu hedelmätarhaksi ja hedelmätarhaa pidetään metsänä.
Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat; pimeydestä ja pimeydestä vapaana, sokeiden silmät näkevät.
Nöyrät iloitsevat taas Herrasta, köyhimmät ilahduttavat Israelin Pyhää.
Koska tyrannia ei enää ole, pilkkaaminen katoaa, vääryydet piirtävät poistetaan,
kuinka moni sanalla tekee muut syyllisiksi, kuinka monet ovella lainaavat ansaan tuomarille ja pilaavat oikeudenmukaiset turhaan.
Siksi Herra, joka lunasti Aabrahamin, sanoo Jaakobin talolle: "Tästä lähtien Jaakobin ei enää tarvitse punastua, hänen kasvonsa eivät enää tule vaaleiksi,
sillä koska he näkivät minun käsieni työn heidän keskuudessaan, he pyhittävät minun nimeni, pyhittävät Pyhän Jaakobin pyhien ja pelkäävät Israelin Jumalaa.
Virheelliset henget oppivat viisautta ja groukat oppivat oppitunnin. "

Psalmit 27 (26), 1.4.13-14.
Herra on minun valo ja pelastukseni,
ketä minä pelkään?
Herra puolustaa elämääni,
Ketä minä pelkään?

Yksi asia, jonka kysyin Herralta, tämän etsin:
asua Herran talossa joka päivä elämäni,
maistaa Herran makeutta
ja ihailla sen pyhäkköä.

Olen varma, että mietin Herran hyvyyttä
elävien maassa.
Toivon Herraan, ole vahva,
saako sydämesi virkistyä ja toivoa Herraan.

Jeesuksen Kristuksen evankeliumista Matteuksen 9,27-31 mukaan.
Tuolloin, kun Jeesus oli poissa, kaksi sokeaa miestä seurasi häntä huutaen: "Daavidin poika, armahda meitä."
Sisäänmenossa taloon sokeat ihmiset lähestyivät häntä, ja Jeesus kysyi heiltä: "Uskotko, että voin tehdä tämän?" He sanoivat hänelle: "Kyllä, Herra!"
Sitten hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: "Antakoon se tehdä sinulle uskonne mukaan".
Ja heidän silmänsä aukesivat. Sitten Jeesus varoitti heitä sanomalla: "Varo, etteivät kukaan tiedä!".
Mutta he lähtivät heti lähtemään sen kuuluisuuteen koko alueelle.